Mari Rantanen perussuomalaiset. eduskunnan täysistunto 30.3.2022
Mari Rantanen perussuomalaiset.
Mari Rantanen ps :
Arvoisa puhemies! Tässä lakiehdotuksessa on jälleen kerran yksi laki, jolla ammutaan reikiä meidän ulkomaalaislainsäädäntöömme ja maahanmuuttopolitiikkaan noin yleensäkin. Kysymys on tällä kertaa opiskelijoista, ja kuten tässä valiokunnan puheenjohtaja Purran puheenvuorossa kävi ilmi, tämä koskee myös kansainvälisen suojelun perusteella Suomeen tulleita ja myös karkotuspäätöksen saaneita henkilöitä.
Me perussuomalaiset esitimme tämän lain hylkäystä valiokunnassa ja jätimme tähän vastalauseen, ja nostan täältä muutaman pointin, miksi me katsomme, että tämä lakiehdotus olisi tullut hylätä.
Ensinnäkin totean sen, että tällä kaudella on käsitelty valtavan paljon esityksiä, joissa sieltä täältä nakerretaan meidän ulkomaalaislainsäädäntöämme, ja kellään ei varmastikaan ole tietoa siitä, mikä on se kumulatiivinen vaikutus ja mikä on se kumulatiivinen rahallinenkin vaikutus tähän, kuinka julkisia varoja maassamme käytetään.
No, tässä kyseisessä esityksessä erityinen ongelma on se, että tämä oleskelulupa — joka aiemmin on myönnetty ensin vuodeksi ja katsottu, että nämä maassaolon edellytykset täyttyvät — nyt myönnetään koko opiskelun ajaksi ja vieläpä siten, että maassaolon edellytys eli tämä toimeentulo, minkä pitäisi olla opiskelijalla turvattu hänen tullessansa tänne kolmannesta maasta, pitää osoittaa vain yhdeksi vuodeksi. Näinpä ollen kaikki sen yhden vuoden jälkeen jäävät vuodet jäävät tämän jälkivalvonnan piiriin, joka tarkoittaa siis käytännössä, oletettavastikin, tämmöisiä pistemäisiä tarkastuksia.
Tässä kävi myös ilmi se, että Maahanmuuttovirasto katsoo, että Suomessa opiskelija pärjää 560 eurolla kuukaudessa, ja kukin meistä varmasti ymmärtää, että 560 euroa Suomessa asumiseen ja elämiseen ei ole riittävä määrä rahaa. Sillä ei elä täällä yhtään missään siten, että voi maksaa asumisen, ruokailut, kulkemisen ja muun. Ja näinpä ollen valiokunnan asiantuntijakuulemisissa, esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen lausunnossa nimenomaan... Kuten tässä kuultiin, tätähän ei millään lailla tilastoida, ja näitä ei saada rekisteristä esiin, kuinka paljon toimeentulotukea näille EU- ja Eta-alueen ulkopuolisille opiskelijoille myönnetään. Mutta Kela omassa lausunnossaan kertoo, että on viitteitä siitä, että toimeentulotukea käytetään tässä näiden elinkustannusten kattamiseen. No, jos heillä on 560 euroa — jos sitten sitäkään — tullessansa, niin on aivan selvää, että he joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen. Siltä osin on hyvinkin hämmästyttävää, että tässä lakiesityksessä ei ole tehty minkäännäköisiä laskelmia, mitä tämä laki tulee mahdollisesti maksamaan toimeentulotukina. Ja kuten tässä kuultiin, heille ei kuulu asumistuki eikä heille kuuluu myöskään opintotuki, mutta toimeentulotuki kuuluu, ja siltä osin olisi ollut suotavaa — ja itse asiassa sen pitäisi olla aivan selvää, kun tämmöinen esitys tuodaan — myöskin osoittaa, kuinka paljon tämä tulee maksamaan. Koska nyt kun tiedämme, että tämä hallitus haluaisi jopa kolminkertaistaa ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän, niin me tiedämme, että se voi tarkoittaa siis kymmenien miljoonien kustannuksia, jos katsomme tätä pahimman skenaarion mukaan, ja silloin pitäisi kyllä uskaltaa se myös kirjoittaa näihin hallituksen esityksiin, mutta ehkä sitä ei haluta.
Sitten toinen asia, mikä tässä on aivan suoraan sanoen pöyristyttävä puutos, on se, että kun, niin kuin kuvasin, he voivat tätä toimeentulotukea käyttää elinkustannuksiinsa, niin suomalaiset opiskelijat saavat opintotukea, mutta heidän tulee nostaa opintolaina ennen kuin oikeus toimeentulotukeen tulee. Joten näin ollen faktuaalisesti tämä esitys tarjoaa paremmat opintososiaaliset edut EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille kuin meidän omille opiskelijoillemme. Suomalainen ottaa sen opintolainan ja näin ollen velkaantuu opiskelujen vuoksi, mutta tätä ei vaadita EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevilta, ja tämä on pöyristyttävää. Se on perussuomalaisten mielestä moraalisesti täysin väärin, ja me emme voi missään nimessä kannattaa tämmöistä. Luulisi, että tämmöisessä tiukassa taloustilanteessa pitäisi huolehtia siitä, että me saamme koulutettua meidän omat ihmisemme, mutta ei. Ja nythän meidän itse asiassa ei olisi tarpeenkaan houkutella opiskelijoita mistään: meille tulee maahamme todennäköisimmin aika iso määrä ukrainalaisia, jotka voisivat varmasti myös täällä opiskella ja auttaa tähän niin kutsuttuun työvoimapulaan.
Sitten täytyy todeta, että tämä karkotuspäätöksen saaneiden ja itse asiassa turvapaikkajärjestelmässä olevien mahdollisuus hypätä tänne opiskelujen oleskelulupiin on täysin käsittämätön myöskin. Kyllä sanoisin, että tällaista erilaisten siilojen vaihtoa ei pitäisi tehdä. Jos henkilöitä tulee tänne hakemaan turvapaikkaa ja nimenomaan vainon vuoksi, niin silloin heidän tulisi saada turvapaikka, jos he ovat vainon kohteena, mutta jos eivät ole, niin silloin heidän pitäisi poistua maasta, ja sikäli, mikäli sitten opiskelun kautta halutaan tulla, niin se pitäisi hakea kyllä ulkomailta.
Sanon tässä viimeisenä sen, että hämmästelen tällaisia houkutustekijöitä, mitä tehdään, koska nyt tammikuun yhteishaussa syksyllä alkaviin englanninkielisiin koulutuksiin oli haku ja hakijoita oli 21 000, ja näistä oli 85 prosenttia EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta. Sen lisäksi, että me olemme ryhtyneet olemaan maailman sosiaalitoimisto ja maailman terveysasema, meistä tulee vielä maailman kouluttajiakin. Että kyllä nyt täytyisi pikkuhiljaa ruveta keskittymään omiin ja olennaisempiin asioihin. — Kiitos.
Mari Rantanen ps :
Arvoisa puhemies! Hyvin usein meitä perussuomalaisia moititaan, että kun me olemme niin maahanmuuttajavastaisia. Siitä ei ole kysymys. Jos meidän järjestelmämme on täynnä reikiä, mahdollistaa väärinkäytökset, ei se ole tulijan ja sen palvelun käyttäjän vika. Se on itse asiassa tämän salin vika, joka ei ymmärrä tehdä sellaista lainsäädäntöä, joka olisi reilu, joka olisi ylipäätänsä millään muotoa hallittu ja kestävä niin turvallisuuden näkökulmasta kuin suomalaisen veronmaksajan näkökulmasta. Ja siinä mielessä itse katson, että vika on päättäjässä, ei suinkaan käyttäjässä.
Mutta vielä muutama asia, jota en huomannut tuossa omassa puheenvuorossani sanoa:
Tämähän todella tulee nyt koskettamaan myös opiskelijoiden perheenjäseniä, ja heille sitä vastoin tässä myöskin tulee uutena muun muassa mahdollisuus työttömyysturvaan, jota ei tokikaan ole laskettu tänne vaikutusarvioihin. Sitten ehkä pienemmälle huomiolle jää se, että nyt kun tämä oleskelulupajärjestelmä muuttuu, niin tämä vaikuttaa myös kansalaistamiseen vaadittavaan asumisaikaan, eli käytännössä tämä asumisaika lähtee kertymään ja tältä osin tämä myös helpottaa kansalaisuuksien saamista. Tätä juuri yritin kuvata omassa puheenvuorossani, että kun me ammumme kuin haulikolla täyteen nämä järjestelmät, niin herra tietää mitä se loppu lopputulema on.
Sitten täällä kuulemisessa kävi hyvin ilmi se, että vaikka Kela havaitsee tällaista toistuvaa toimeentulotuen käyttöä, niin heillä ei ole oikeutta ilmoittaa Maahanmuuttovirastolle, että täällä on nyt tällainen henkilö, joka käyttää sitä toistuvasti. Joten kaikki on kiinni siitä, millä tavalla Maahanmuuttovirasto hoksaa nyt jatkossa kysyä, siis pistemäisesti, pistokokein, että käyttääkö juuri tämä henkilö toistuvasti. Eli tässäkin on siinä mielessä ongelma, että kyllä pitäisi olla Kelalla mahdollisuus ilmoittaa Maahanmuuttovirastolle, jos he havaitsevat tällaisen tilanteen, jotta Maahanmuuttovirasto voisi käyttää tätä päätöksenteossaan ja mahdollisen luvan peruuttamisharkinnassa.
Aivan lopuksi totean tähän arvostamani valiokuntakollega Semin herttaiseen puheenvuoroon, että se ongelma on tässä pikemminkin se, että jo nyt me nähdään, että jo nyt meille tulevat opiskelijat työllistyvät vain noin 50-prosenttisesti. Että meillä on siinä kohtaa kyllä ehkä vähän sellainen harha, että saamme tänne korkeakoulutettuja opiskelijoita, jotka sitten työllistyvät. Siinäkään mielessä asia ei ole aivan ongelmaton. — Kiitos.
Arvoisa puhemies! Tässä lakiehdotuksessa on jälleen kerran yksi laki, jolla ammutaan reikiä meidän ulkomaalaislainsäädäntöömme ja maahanmuuttopolitiikkaan noin yleensäkin. Kysymys on tällä kertaa opiskelijoista, ja kuten tässä valiokunnan puheenjohtaja Purran puheenvuorossa kävi ilmi, tämä koskee myös kansainvälisen suojelun perusteella Suomeen tulleita ja myös karkotuspäätöksen saaneita henkilöitä.
Me perussuomalaiset esitimme tämän lain hylkäystä valiokunnassa ja jätimme tähän vastalauseen, ja nostan täältä muutaman pointin, miksi me katsomme, että tämä lakiehdotus olisi tullut hylätä.
Ensinnäkin totean sen, että tällä kaudella on käsitelty valtavan paljon esityksiä, joissa sieltä täältä nakerretaan meidän ulkomaalaislainsäädäntöämme, ja kellään ei varmastikaan ole tietoa siitä, mikä on se kumulatiivinen vaikutus ja mikä on se kumulatiivinen rahallinenkin vaikutus tähän, kuinka julkisia varoja maassamme käytetään.
No, tässä kyseisessä esityksessä erityinen ongelma on se, että tämä oleskelulupa — joka aiemmin on myönnetty ensin vuodeksi ja katsottu, että nämä maassaolon edellytykset täyttyvät — nyt myönnetään koko opiskelun ajaksi ja vieläpä siten, että maassaolon edellytys eli tämä toimeentulo, minkä pitäisi olla opiskelijalla turvattu hänen tullessansa tänne kolmannesta maasta, pitää osoittaa vain yhdeksi vuodeksi. Näinpä ollen kaikki sen yhden vuoden jälkeen jäävät vuodet jäävät tämän jälkivalvonnan piiriin, joka tarkoittaa siis käytännössä, oletettavastikin, tämmöisiä pistemäisiä tarkastuksia.
Tässä kävi myös ilmi se, että Maahanmuuttovirasto katsoo, että Suomessa opiskelija pärjää 560 eurolla kuukaudessa, ja kukin meistä varmasti ymmärtää, että 560 euroa Suomessa asumiseen ja elämiseen ei ole riittävä määrä rahaa. Sillä ei elä täällä yhtään missään siten, että voi maksaa asumisen, ruokailut, kulkemisen ja muun. Ja näinpä ollen valiokunnan asiantuntijakuulemisissa, esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen lausunnossa nimenomaan... Kuten tässä kuultiin, tätähän ei millään lailla tilastoida, ja näitä ei saada rekisteristä esiin, kuinka paljon toimeentulotukea näille EU- ja Eta-alueen ulkopuolisille opiskelijoille myönnetään. Mutta Kela omassa lausunnossaan kertoo, että on viitteitä siitä, että toimeentulotukea käytetään tässä näiden elinkustannusten kattamiseen. No, jos heillä on 560 euroa — jos sitten sitäkään — tullessansa, niin on aivan selvää, että he joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen. Siltä osin on hyvinkin hämmästyttävää, että tässä lakiesityksessä ei ole tehty minkäännäköisiä laskelmia, mitä tämä laki tulee mahdollisesti maksamaan toimeentulotukina. Ja kuten tässä kuultiin, heille ei kuulu asumistuki eikä heille kuuluu myöskään opintotuki, mutta toimeentulotuki kuuluu, ja siltä osin olisi ollut suotavaa — ja itse asiassa sen pitäisi olla aivan selvää, kun tämmöinen esitys tuodaan — myöskin osoittaa, kuinka paljon tämä tulee maksamaan. Koska nyt kun tiedämme, että tämä hallitus haluaisi jopa kolminkertaistaa ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän, niin me tiedämme, että se voi tarkoittaa siis kymmenien miljoonien kustannuksia, jos katsomme tätä pahimman skenaarion mukaan, ja silloin pitäisi kyllä uskaltaa se myös kirjoittaa näihin hallituksen esityksiin, mutta ehkä sitä ei haluta.
Sitten toinen asia, mikä tässä on aivan suoraan sanoen pöyristyttävä puutos, on se, että kun, niin kuin kuvasin, he voivat tätä toimeentulotukea käyttää elinkustannuksiinsa, niin suomalaiset opiskelijat saavat opintotukea, mutta heidän tulee nostaa opintolaina ennen kuin oikeus toimeentulotukeen tulee. Joten näin ollen faktuaalisesti tämä esitys tarjoaa paremmat opintososiaaliset edut EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille kuin meidän omille opiskelijoillemme. Suomalainen ottaa sen opintolainan ja näin ollen velkaantuu opiskelujen vuoksi, mutta tätä ei vaadita EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevilta, ja tämä on pöyristyttävää. Se on perussuomalaisten mielestä moraalisesti täysin väärin, ja me emme voi missään nimessä kannattaa tämmöistä. Luulisi, että tämmöisessä tiukassa taloustilanteessa pitäisi huolehtia siitä, että me saamme koulutettua meidän omat ihmisemme, mutta ei. Ja nythän meidän itse asiassa ei olisi tarpeenkaan houkutella opiskelijoita mistään: meille tulee maahamme todennäköisimmin aika iso määrä ukrainalaisia, jotka voisivat varmasti myös täällä opiskella ja auttaa tähän niin kutsuttuun työvoimapulaan.
Sitten täytyy todeta, että tämä karkotuspäätöksen saaneiden ja itse asiassa turvapaikkajärjestelmässä olevien mahdollisuus hypätä tänne opiskelujen oleskelulupiin on täysin käsittämätön myöskin. Kyllä sanoisin, että tällaista erilaisten siilojen vaihtoa ei pitäisi tehdä. Jos henkilöitä tulee tänne hakemaan turvapaikkaa ja nimenomaan vainon vuoksi, niin silloin heidän tulisi saada turvapaikka, jos he ovat vainon kohteena, mutta jos eivät ole, niin silloin heidän pitäisi poistua maasta, ja sikäli, mikäli sitten opiskelun kautta halutaan tulla, niin se pitäisi hakea kyllä ulkomailta.
Sanon tässä viimeisenä sen, että hämmästelen tällaisia houkutustekijöitä, mitä tehdään, koska nyt tammikuun yhteishaussa syksyllä alkaviin englanninkielisiin koulutuksiin oli haku ja hakijoita oli 21 000, ja näistä oli 85 prosenttia EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta. Sen lisäksi, että me olemme ryhtyneet olemaan maailman sosiaalitoimisto ja maailman terveysasema, meistä tulee vielä maailman kouluttajiakin. Että kyllä nyt täytyisi pikkuhiljaa ruveta keskittymään omiin ja olennaisempiin asioihin. — Kiitos.
Mari Rantanen ps :
Arvoisa puhemies! Hyvin usein meitä perussuomalaisia moititaan, että kun me olemme niin maahanmuuttajavastaisia. Siitä ei ole kysymys. Jos meidän järjestelmämme on täynnä reikiä, mahdollistaa väärinkäytökset, ei se ole tulijan ja sen palvelun käyttäjän vika. Se on itse asiassa tämän salin vika, joka ei ymmärrä tehdä sellaista lainsäädäntöä, joka olisi reilu, joka olisi ylipäätänsä millään muotoa hallittu ja kestävä niin turvallisuuden näkökulmasta kuin suomalaisen veronmaksajan näkökulmasta. Ja siinä mielessä itse katson, että vika on päättäjässä, ei suinkaan käyttäjässä.
Mutta vielä muutama asia, jota en huomannut tuossa omassa puheenvuorossani sanoa:
Tämähän todella tulee nyt koskettamaan myös opiskelijoiden perheenjäseniä, ja heille sitä vastoin tässä myöskin tulee uutena muun muassa mahdollisuus työttömyysturvaan, jota ei tokikaan ole laskettu tänne vaikutusarvioihin. Sitten ehkä pienemmälle huomiolle jää se, että nyt kun tämä oleskelulupajärjestelmä muuttuu, niin tämä vaikuttaa myös kansalaistamiseen vaadittavaan asumisaikaan, eli käytännössä tämä asumisaika lähtee kertymään ja tältä osin tämä myös helpottaa kansalaisuuksien saamista. Tätä juuri yritin kuvata omassa puheenvuorossani, että kun me ammumme kuin haulikolla täyteen nämä järjestelmät, niin herra tietää mitä se loppu lopputulema on.
Sitten täällä kuulemisessa kävi hyvin ilmi se, että vaikka Kela havaitsee tällaista toistuvaa toimeentulotuen käyttöä, niin heillä ei ole oikeutta ilmoittaa Maahanmuuttovirastolle, että täällä on nyt tällainen henkilö, joka käyttää sitä toistuvasti. Joten kaikki on kiinni siitä, millä tavalla Maahanmuuttovirasto hoksaa nyt jatkossa kysyä, siis pistemäisesti, pistokokein, että käyttääkö juuri tämä henkilö toistuvasti. Eli tässäkin on siinä mielessä ongelma, että kyllä pitäisi olla Kelalla mahdollisuus ilmoittaa Maahanmuuttovirastolle, jos he havaitsevat tällaisen tilanteen, jotta Maahanmuuttovirasto voisi käyttää tätä päätöksenteossaan ja mahdollisen luvan peruuttamisharkinnassa.
Aivan lopuksi totean tähän arvostamani valiokuntakollega Semin herttaiseen puheenvuoroon, että se ongelma on tässä pikemminkin se, että jo nyt me nähdään, että jo nyt meille tulevat opiskelijat työllistyvät vain noin 50-prosenttisesti. Että meillä on siinä kohtaa kyllä ehkä vähän sellainen harha, että saamme tänne korkeakoulutettuja opiskelijoita, jotka sitten työllistyvät. Siinäkään mielessä asia ei ole aivan ongelmaton. — Kiitos.
Kommentit
Lähetä kommentti