Perussuomalaiset Jani Mäkelän puheenvuoroja. Eduskunnan täysistunto 6.4-2022
Jani Mäkelä perussuomalaiset 6.4.2022.
Jani Mäkelä ps :
Arvoisa puhemies! Eräs tähän aihepiiriin liittyvä asia ja tulokulma, jota ehkä ei vielä ole nostettu esille ja joka ansaitsisi esille nostamisen, ovat aselupakäytännöt. Eli jotta voitaisiin metsästää susia kannanhoidollisesti tai ylipäänsä mitään metsästää, pitäisi olla metsästäjiä. Ja jotta voi olla metsästäjiä, täytyy olla aselupia, jollei sitten metsästetä tietenkin jousella, mikä on myös hyvä harrastus, mutta Suomessa ei laillisesti saa metsästää jousella sutta eikä muutakaan suurriistaa. Se tarkoittaa sitä, että meillä pitäisi olla nykyistä joustavammat ja paremmat aselupakäytännöt, jotta käytännössä ihmiset ohjautuisivat metsästyksen ja aseharrastuksen piiriin ja jottei kynnys siihen muodostuisi liian suureksi myöskään niille, jotka elävät kenties taajamamaisemmassa asutuksessa.
Tällä hetkellähän metsästysseurat vanhenevat hyvää vauhtia, tai sanoisinko pahaa vauhtia, elikkä ikääntyvät. Jäsenet ikääntyvät, uusia ei kenties tule, koska maaseudulla ei elä niin paljon nuoria ihmisiä. Kaupungissa elävät nuoret ihmiset eivät helpostikaan ohjaudu näiden harrastusten pariin, joten kohta tullaan siihen tilanteeseen, että onko meillä yleensäkään olemassa metsästäjiä riittävästi susien tai hirvienkään kaatamiseen. Jos meillä ei olisi riittävästi metsästäjiä hirvien kaatamiseen, oltaisiin vaikeassa tilanteessa, kun hirvikantaa kuitenkin pitäisi harventaa ihan liikenneturvallisuuteenkin liittyvistä syistä. Eli me itse asiassa tarvitsemme metsästäjiä tässä maassa, ja metsästäjät tarvitsevat aseita, ja aseet tarvitsevat lupia.
Yleensäkin maailmantilanne on sellainen, että pitäisi helpottaa aseiden hankintaa ja käyttöä myös reserviläistoiminnan ja harjoitusten puolella. Elikkä kokonaisuudessaan soisinkin tämän tai viimeistään seuraavan hallituksen käynnistävän selvityksen siitä, millä tavalla suomalaiset saadaan pidettyä positiivisella tavalla aseissa liittyen juurikin tähän metsästykseen, liittyen reserviläistoimintaan ja siihen, että aselupakäytännöt ovat sellaisia, että nämä toiminnot ovat käytännössä mahdollisia, ihmiset ohjautuvat tällaisten harrastusten pariin, etteivät ne häviäisi kokonaan näiden lupakäytäntöjen vaikeuteen.
Jani Mäkelä ps :
Arvoisa puhemies! Hieman harmillista, että tähän sinänsä erittäin tärkeään keskusteluun ei oltu varattu enempää kuin se puoli tuntia aikaa silloin alussa. Se meni melkein esittelypuheenvuorossa ja parissa listapuheenvuorossa, debattiakaan ei siitä käynnistetty, ja sen jälkeen ministeri lähti pois eikä vastannut läheskään kaikkiin niihin kysymyksiin, mitä esitettiin. Se oli harmillista, koska tässä olisi ollut kyllä vastattavaa.
Suomessa nämä energiatuet ovat jo ennestään huonompia kuin meidän eurooppalaisissa kilpailijamaissamme, ja nyt niitä lähdetään entisestäänkin vielä huonontamaan suuntaan, jota teollisuus ei toivo, ja alemmalla kompensaatiolla kuin mitä taas nämä kilpailijamaamme vastaavan tuen antavat, niin kyllä siinä ministerin olisi pitänyt erittäin hyvällä syyllä vastata, että milloin suomalainen työllisyys ja teollisuus ja kilpailukyky asetetaan edelle. Täytyy muistaa, että me olemme täällä kaukana pohjoisessa, pitkien liikenneyhteyksien päässä, periaatteessa elämme saarella hyvin pitkälle, erityisesti kriisitilanteessa, niin ei meidän pitäisi kyllä etumatkaa antaa meidän kilpailijoillemme millään tällaisilla heikoimmilla kompensaatioilla kuin mitä nämä maat maksavat. Päinvastoin, meidän pitäisi antaa etumatkaa omille yrityksillemme, omalle teollisuudellemme verrattuna näihin kilpailijamaihin. Eli näihin kysymyksiin jäivät kyllä nyt vastaukset saamatta.
Jani Mäkelä perussuomalaiset :
Arvoisa puhemies! Tuohon edustaja Kettusen mainitsemaan asiaan uusista työpaikoista liittyen näihin datakeskuksiin ja muihin: Väittäisin datakeskusta jonkun verran ymmärtävänä, että ei siihen datakeskukseen kyllä hirveän montaa henkilöä tarvita ylläpitämään ja ovenpönkäksi, kun se perustetaan Suomeen. Eli se enemmänkin sijaitsee siellä, ja siellä on muutamia yksittäisiä ylläpitohenkilöitä, ja käytännössä niitä datayhteyksiä hallitaan etäyhteyksien kautta halpatuontimaista käsin. Ei se Suomen työllisyydelle ja taloudelle kovin kummoinen investointi käytännössä kuitenkaan ole etenkään verrattuna siihen, jos se tarkoittaa, että meiltä lähtee paperitehtaita, valmistavaa teollisuutta pois niiden toimien johdosta, jotka kenties tuovat meille muutaman kymmenen työpaikkaa sinne datakeskukseen — eipä kauppa ole kannattava. Enemmänkin meidän pitäisi pyrkiä siihen, että me ensinnäkin pidämme ne valmistavan teollisuuden työpaikat, metsäteollisuuden työpaikat ja sen ohella houkuttelemme tänne datakeskuksia erilaisilla verotus- ja energiaratkaisuilla ja tuomme ne lisäksi meidän omaan työllisyyteemme, emme suinkaan korvaamaan menetettyjä työpaikkoja huonolla hyötysuhteella. Tässä tullaan siihen, mitä edustaja Hoskonen aiemmin puhui, ettei totuus unohtuisi, että me olemme Suomen kansanedustajia ja meidän pitäisi ensisijaisesti ajatella Suomen työllisyyttä, etua, taloutta. Se tuntuu usein tässä salissa unohtuvan keskusteluissa.
Pari sanaa vielä tuosta energiaomavaraisuudesta ja uusiutuvasta energiasta, koska sähköhän ei tule seinästä, ellei sitä sähköä joku sinne seinään laita. Millä sen sähkön nyt sitten tuotamme Suomessa, kun täällä ei aina tuule eikä täällä aina paista aurinko? Olemme itse omassa hölmöydessämme määrittäneet turpeen uusiutumattomaksi, fossiiliseksi polttoaineeksi, ja nyt vielä EU:n tasolla on kyseenalaista, onko ydinvoimakaan tavallaan katsottava hiilineutraaliksi tai hiilinegatiiviseksi energianlähteeksi. Kysyn, että jos ydinvoimaa ei voida käyttää, jos turvetta ei voida käyttää, niin millä me sen energian nyt sitten käytännössä tuottaisimme, mikä tässä päästökaupassa meitä hyödyttää. Tuulivoimalla emme voi loputtomasti tuottaa sitä energiaa. Kyllä meidän pitäisi siihen vaikuttaa, että EU:n tasolla määriteltäisiin ydinvoima päästöttömäksi energianlähteeksi näissä luokitteluissa. Ja kun turve palautettaisiin uusiutuvaksi energianlähteeksi, niin meillä olisi edes jonkinlaisia lähtökohtia tähän asiaan. Ja jos niitä tuulivoimaloita on pakko rakentaa, niin en ymmärrä, miksi niitä täytyy alkaa niin sanotusti käärmeitä pyssyyn työntämään itärajalle tutkien esteeksi. Miksei niitä pystytettäisi vaikka Pohjanlahdelle useiden kilometrien päähän mantereesta keskelle merta? Siinä on hyvin matala meri, johon voisi hyvin pystyttää tuulivoimaloita. Siellä jos missä tuulee, Pohjanlahdella, Ahvenanmaan ympäristössä, eli laitetaan ne tuulivoimalat sinne, missä edes nyt tuulee sen verran kuin Suomessa ylipäänsä tuulee. Näissä asioissa olisi järjenkäyttö sallittua.
Jani Mäkelä perussuomalaiset :
Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti, kun tuossa edustaja Hoskosen puheenvuorossa tuli esille yksi sellainen tulokulma, joka ansaitsee esille nostamisen: eli tämä EU:n rahanjako näissä ilmastoasioissa on todella mielenkiintoista. Eli nyt aiemmin puhuttiin vasta siitä, mitä maat kansallisilla toimillaan tekevät näiden EU-rahoitusten puitteissa oman teollisuutensa tukemiseen, eli Saksa tukee enemmän omaa teollisuuttaan kuin Suomi, vaikka Suomen teollisuus on lähtökohtaisesti huonommassa asemassa. Tämä on yksi puoli ongelmaa.
Mutta toinen puoli ongelmaa on juurikin tämä mainittu tilanne siitä, miten EU jakaa rahaa näiden ilmastotoimien suhteen. Kun puhutaan reilusta siirtymästä, niin se suomeksi sanoen tarkoittaa sitä, että muun muassa suomalaiset maksavat sen, kun puolalaiset luopuvat kivihiilestä ja ruskohiilestä. Siinä on kysymys siitä, että sinne pumpataan valtavat määrät rahaa Puolaan, Itä-Eurooppaan muualle, että ne luopuisivat näistä likaisista polttoaineista. Ja sen maksamme me, muun muassa suomalaiset, omasta pussistamme sen ohella, että meidän pitäisi siitä omasta, kapenevasta pussistamme maksaa myöskin oman teollisuutemme tukea. Tämä yhtälö ei kerta kaikkiaan toimi näin. Nämä maat kuitenkin kilpailevat meidän kanssamme työpaikoista. Jopa asiantuntijatyötä on viety jo vuosikausia Tšekin kaltaisiin maihin, ja näitä maita me nyt tuemme EU:n kautta näillä elvytyspaketeilla sekä normaalilla monivuotisella rahoituskehyksellä. Tämä tilanne on Suomen kannalta kestämätön.
Arvoisa puhemies! Eräs tähän aihepiiriin liittyvä asia ja tulokulma, jota ehkä ei vielä ole nostettu esille ja joka ansaitsisi esille nostamisen, ovat aselupakäytännöt. Eli jotta voitaisiin metsästää susia kannanhoidollisesti tai ylipäänsä mitään metsästää, pitäisi olla metsästäjiä. Ja jotta voi olla metsästäjiä, täytyy olla aselupia, jollei sitten metsästetä tietenkin jousella, mikä on myös hyvä harrastus, mutta Suomessa ei laillisesti saa metsästää jousella sutta eikä muutakaan suurriistaa. Se tarkoittaa sitä, että meillä pitäisi olla nykyistä joustavammat ja paremmat aselupakäytännöt, jotta käytännössä ihmiset ohjautuisivat metsästyksen ja aseharrastuksen piiriin ja jottei kynnys siihen muodostuisi liian suureksi myöskään niille, jotka elävät kenties taajamamaisemmassa asutuksessa.
Tällä hetkellähän metsästysseurat vanhenevat hyvää vauhtia, tai sanoisinko pahaa vauhtia, elikkä ikääntyvät. Jäsenet ikääntyvät, uusia ei kenties tule, koska maaseudulla ei elä niin paljon nuoria ihmisiä. Kaupungissa elävät nuoret ihmiset eivät helpostikaan ohjaudu näiden harrastusten pariin, joten kohta tullaan siihen tilanteeseen, että onko meillä yleensäkään olemassa metsästäjiä riittävästi susien tai hirvienkään kaatamiseen. Jos meillä ei olisi riittävästi metsästäjiä hirvien kaatamiseen, oltaisiin vaikeassa tilanteessa, kun hirvikantaa kuitenkin pitäisi harventaa ihan liikenneturvallisuuteenkin liittyvistä syistä. Eli me itse asiassa tarvitsemme metsästäjiä tässä maassa, ja metsästäjät tarvitsevat aseita, ja aseet tarvitsevat lupia.
Yleensäkin maailmantilanne on sellainen, että pitäisi helpottaa aseiden hankintaa ja käyttöä myös reserviläistoiminnan ja harjoitusten puolella. Elikkä kokonaisuudessaan soisinkin tämän tai viimeistään seuraavan hallituksen käynnistävän selvityksen siitä, millä tavalla suomalaiset saadaan pidettyä positiivisella tavalla aseissa liittyen juurikin tähän metsästykseen, liittyen reserviläistoimintaan ja siihen, että aselupakäytännöt ovat sellaisia, että nämä toiminnot ovat käytännössä mahdollisia, ihmiset ohjautuvat tällaisten harrastusten pariin, etteivät ne häviäisi kokonaan näiden lupakäytäntöjen vaikeuteen.
Jani Mäkelä ps :
Arvoisa puhemies! Hieman harmillista, että tähän sinänsä erittäin tärkeään keskusteluun ei oltu varattu enempää kuin se puoli tuntia aikaa silloin alussa. Se meni melkein esittelypuheenvuorossa ja parissa listapuheenvuorossa, debattiakaan ei siitä käynnistetty, ja sen jälkeen ministeri lähti pois eikä vastannut läheskään kaikkiin niihin kysymyksiin, mitä esitettiin. Se oli harmillista, koska tässä olisi ollut kyllä vastattavaa.
Suomessa nämä energiatuet ovat jo ennestään huonompia kuin meidän eurooppalaisissa kilpailijamaissamme, ja nyt niitä lähdetään entisestäänkin vielä huonontamaan suuntaan, jota teollisuus ei toivo, ja alemmalla kompensaatiolla kuin mitä taas nämä kilpailijamaamme vastaavan tuen antavat, niin kyllä siinä ministerin olisi pitänyt erittäin hyvällä syyllä vastata, että milloin suomalainen työllisyys ja teollisuus ja kilpailukyky asetetaan edelle. Täytyy muistaa, että me olemme täällä kaukana pohjoisessa, pitkien liikenneyhteyksien päässä, periaatteessa elämme saarella hyvin pitkälle, erityisesti kriisitilanteessa, niin ei meidän pitäisi kyllä etumatkaa antaa meidän kilpailijoillemme millään tällaisilla heikoimmilla kompensaatioilla kuin mitä nämä maat maksavat. Päinvastoin, meidän pitäisi antaa etumatkaa omille yrityksillemme, omalle teollisuudellemme verrattuna näihin kilpailijamaihin. Eli näihin kysymyksiin jäivät kyllä nyt vastaukset saamatta.
Jani Mäkelä perussuomalaiset :
Arvoisa puhemies! Tuohon edustaja Kettusen mainitsemaan asiaan uusista työpaikoista liittyen näihin datakeskuksiin ja muihin: Väittäisin datakeskusta jonkun verran ymmärtävänä, että ei siihen datakeskukseen kyllä hirveän montaa henkilöä tarvita ylläpitämään ja ovenpönkäksi, kun se perustetaan Suomeen. Eli se enemmänkin sijaitsee siellä, ja siellä on muutamia yksittäisiä ylläpitohenkilöitä, ja käytännössä niitä datayhteyksiä hallitaan etäyhteyksien kautta halpatuontimaista käsin. Ei se Suomen työllisyydelle ja taloudelle kovin kummoinen investointi käytännössä kuitenkaan ole etenkään verrattuna siihen, jos se tarkoittaa, että meiltä lähtee paperitehtaita, valmistavaa teollisuutta pois niiden toimien johdosta, jotka kenties tuovat meille muutaman kymmenen työpaikkaa sinne datakeskukseen — eipä kauppa ole kannattava. Enemmänkin meidän pitäisi pyrkiä siihen, että me ensinnäkin pidämme ne valmistavan teollisuuden työpaikat, metsäteollisuuden työpaikat ja sen ohella houkuttelemme tänne datakeskuksia erilaisilla verotus- ja energiaratkaisuilla ja tuomme ne lisäksi meidän omaan työllisyyteemme, emme suinkaan korvaamaan menetettyjä työpaikkoja huonolla hyötysuhteella. Tässä tullaan siihen, mitä edustaja Hoskonen aiemmin puhui, ettei totuus unohtuisi, että me olemme Suomen kansanedustajia ja meidän pitäisi ensisijaisesti ajatella Suomen työllisyyttä, etua, taloutta. Se tuntuu usein tässä salissa unohtuvan keskusteluissa.
Pari sanaa vielä tuosta energiaomavaraisuudesta ja uusiutuvasta energiasta, koska sähköhän ei tule seinästä, ellei sitä sähköä joku sinne seinään laita. Millä sen sähkön nyt sitten tuotamme Suomessa, kun täällä ei aina tuule eikä täällä aina paista aurinko? Olemme itse omassa hölmöydessämme määrittäneet turpeen uusiutumattomaksi, fossiiliseksi polttoaineeksi, ja nyt vielä EU:n tasolla on kyseenalaista, onko ydinvoimakaan tavallaan katsottava hiilineutraaliksi tai hiilinegatiiviseksi energianlähteeksi. Kysyn, että jos ydinvoimaa ei voida käyttää, jos turvetta ei voida käyttää, niin millä me sen energian nyt sitten käytännössä tuottaisimme, mikä tässä päästökaupassa meitä hyödyttää. Tuulivoimalla emme voi loputtomasti tuottaa sitä energiaa. Kyllä meidän pitäisi siihen vaikuttaa, että EU:n tasolla määriteltäisiin ydinvoima päästöttömäksi energianlähteeksi näissä luokitteluissa. Ja kun turve palautettaisiin uusiutuvaksi energianlähteeksi, niin meillä olisi edes jonkinlaisia lähtökohtia tähän asiaan. Ja jos niitä tuulivoimaloita on pakko rakentaa, niin en ymmärrä, miksi niitä täytyy alkaa niin sanotusti käärmeitä pyssyyn työntämään itärajalle tutkien esteeksi. Miksei niitä pystytettäisi vaikka Pohjanlahdelle useiden kilometrien päähän mantereesta keskelle merta? Siinä on hyvin matala meri, johon voisi hyvin pystyttää tuulivoimaloita. Siellä jos missä tuulee, Pohjanlahdella, Ahvenanmaan ympäristössä, eli laitetaan ne tuulivoimalat sinne, missä edes nyt tuulee sen verran kuin Suomessa ylipäänsä tuulee. Näissä asioissa olisi järjenkäyttö sallittua.
Jani Mäkelä perussuomalaiset :
Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti, kun tuossa edustaja Hoskosen puheenvuorossa tuli esille yksi sellainen tulokulma, joka ansaitsee esille nostamisen: eli tämä EU:n rahanjako näissä ilmastoasioissa on todella mielenkiintoista. Eli nyt aiemmin puhuttiin vasta siitä, mitä maat kansallisilla toimillaan tekevät näiden EU-rahoitusten puitteissa oman teollisuutensa tukemiseen, eli Saksa tukee enemmän omaa teollisuuttaan kuin Suomi, vaikka Suomen teollisuus on lähtökohtaisesti huonommassa asemassa. Tämä on yksi puoli ongelmaa.
Mutta toinen puoli ongelmaa on juurikin tämä mainittu tilanne siitä, miten EU jakaa rahaa näiden ilmastotoimien suhteen. Kun puhutaan reilusta siirtymästä, niin se suomeksi sanoen tarkoittaa sitä, että muun muassa suomalaiset maksavat sen, kun puolalaiset luopuvat kivihiilestä ja ruskohiilestä. Siinä on kysymys siitä, että sinne pumpataan valtavat määrät rahaa Puolaan, Itä-Eurooppaan muualle, että ne luopuisivat näistä likaisista polttoaineista. Ja sen maksamme me, muun muassa suomalaiset, omasta pussistamme sen ohella, että meidän pitäisi siitä omasta, kapenevasta pussistamme maksaa myöskin oman teollisuutemme tukea. Tämä yhtälö ei kerta kaikkiaan toimi näin. Nämä maat kuitenkin kilpailevat meidän kanssamme työpaikoista. Jopa asiantuntijatyötä on viety jo vuosikausia Tšekin kaltaisiin maihin, ja näitä maita me nyt tuemme EU:n kautta näillä elvytyspaketeilla sekä normaalilla monivuotisella rahoituskehyksellä. Tämä tilanne on Suomen kannalta kestämätön.
Kommentit
Lähetä kommentti