Perussuomalaisten puheenvuorot : Eduskunnan täysistunto 6.4-2022 vahingollista byrokratiaa

 Eduskunnan täysistunto 6.4-2022 vahingollista byrokratiaa.

Riikka Purra perussuomalaiset :

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministerille esittelystä.  

Kompensaatiotuen lakkauttaminen ja korvaaminen teollisuuden sähköistämistuella on virhe, jonka tekemistä olemme vastustaneet ja vastustamme. Koska sähköistämistuen enimmäismäärä on matala, on ilmeistä, että näin lisäverotetaan yrityksiä. Näin maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa väkisin ajava hallitus esittää keinojaan, miten huonontaa suomalaisten yritysten toimintaa ja kilpailukykyä. Tällä muutoksella aiemmin käytössä ollut kompensaatiotuki lakkaa ja tilalle tulee sähköistämistuki. Keskusta on väittänyt, että ainoa muutos on nimi, mutta se ei kyllä pidä paikkaansa. Käytännössä Suomessa teollisuutta on energiaverotettu enemmän kuin kilpailijamaissa. Hallitus haluaa, että näin tapahtuu myös jatkossa. Jatkossa myös päätetään yritysten puolesta, mihin tuki tulee käyttää. Tukijärjestelmä on vaikeampi ennakoida, ja tukiprosentti on matalampi.  

Tuen tason tulisi perussuomalaisten mielestä Suomessa seurata Saksan tasoa. Jo ennestään tuki on selvästi alemmalla tasolla. Esitys nostaa merkittävästi teollisuuden sähkönkäytön kustannuksia Suomessa.  

Arvoisa puhemies! Samaan aikaan tällä esityksellä annetaan Euroopan unionille lisää päätäntävaltaa. Päästökauppa on käytännössä rinnastettavissa verotukseen, eli EU:lle ojennetaan hopealautasella verotusoikeus mutta kiertoteitse. Lopputulema on oveluudesta huolimatta kuitenkin se, että isot maat vievät ja Suomi vikisee. EU:lle tulee oikeus päättää päästöoikeuksien tarjottava lukumäärä sekä ne liiketoiminta-alueet, joilla päästöoikeuksia edellytetään. Kansallisen teollisuuspolitiikan liikkumavaraa supistetaan tällä esityksellä tulevillekin hallituksille. Perussuomalaiset ei voi hyväksyä tällaista suuntaa. Esitetty sähköistämistuki ei ole Suomen tai suomalaisten yritysten kannalta muutos parempaan. 

Arvoisa puhemies! Viime vuonna kertyi Suomelle tuloa päästöoikeuksien huutokaupoista yhteensä noin 409 miljoonaa euroa, lähes kaksinkertaisesti edellisvuoteen verrattuna. Muutos johtuu päästöoikeuksien huutokauppahinnan noususta. Kuluvalle vuodelle odotetaan vielä huomattavasti suurempaa myyntituloa. Perussuomalaiset on esittänyt, että lisääntyviä päästökauppatuloja pitää korvamerkitä kompensoimaan nousua ja helpottamaan liian kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta kärsivien tahojen ahdinkoa. Päästökauppatulot on ohjattava suomalaisten hyväksi, ei Euroopan unionille, ei ilmastososiaalirahastoon eikä mihinkään muuhunkaan ylikansalliseen kitaan. Suomessa valmistetut tuotteet ovat ilmastoystävällisempiä kuin useimpien kilpailijamaiden tuotteet. Suomalainen teollisuustuotanto on siten ilmastoteko muiden etujen, kuten työllisyyden ja verotulojen, ohella. 

Arvoisa puhemies! Erityisesti nykyisessä maailmanajassa meidän tulee kyetä pohtimaan myös tuotantoketjujen varmuutta ja luotettavuutta myös turvallisuusnäkökulmasta. Hiilivuodon estäminen ja teollisuuden pysyminen Suomessa, jopa palauttaminen tänne, on myös turvallisuuspolitiikkaa. 

Lulu Ranne perussuomalaiset :

Arvoisa puhemies! Loppukädessä yksityiset kansalaiset kuluttajina ja veroalamaisina maksavat kaiken, mitä yritykset ja julkinen hallinto tekevät. Jos valtio lisää yrityksille veroja ja maksuja, ne maksaa kuluttajakansalainen. Jos valtio lisää yritystukia, ne maksaa veronmaksajakansalainen. Yritysten ei sinänsä tarvitse piitata niille sälytettävistä lisävelvoitteista niin kauan kun ne voivat siirtää lisäkustannukset hintoihin. Ripeimmin niin sanottu vihreä siirtymä eteneekin luonnollisten monopolien ja välttämättömyyshyödykkeitä myyvien yritysten toiminnassa, joiden kysyntä ei juuri jousta hintojen noustessa. Joillekin monopoleille turhat, ylimitoitetut ja ennenaikaiset investoinnit ovat jopa erittäin kannattavia. Kuluttaja maksaa, kun ei muuta voi. 

Kilpailluilla markkinoilla kuluttaja maksaa hyödykkeen hänelle tuottamasta lisäarvosta. Jos yritys joutuu investoimaan välttääkseen veron tai maksun, kuluttajalle ei synny mitään lisäarvoa. Yritykselle ei synny euron euroa todellista asiakkaan lisäarvoon perustuvaa kassavirtaa investoinnin maksamiseen. Väite, että tällaiset investoinnit luovat kestävää kasvua, on yksinkertaisesti väärä. 

Tietenkin sääntelyä ja markkinoiden ohjailua tarvitaan toisinaan. Kyse on järkevän tasapainon löytämisestä. Yhteiskunnan ja kansantalouden kannalta ei-välttämättömät verot, maksut ja tuet leikkaavat aina kansalaisten ostovoimaa ja valinnaista kulutusmahdollisuutta heikentäen talouskasvua. 

Jotkut peräänkuuluttavat dramaattista leikkaamista. Kulutusta on tietenkin järkeistettävä, kehitettävä kestävämmäksi, mutta kulutus on se yhteiskunnan jakelumekanismi, joka pitää nykyiset väestömäärät hengissä. 

EU:n ja Suomen heikko talouskehitys ei ole sattumaa. Me sääntelemme itseämme sekä ulos markkinoilta että hengiltä, kohti Pohjois-Korean jakelumekanismia. Kun kulutus heikkenee, yhä useampi on tukien varassa, viljelee itse, näkee nälkää tai kaikkia näitä, ja moni luulee, että sellainen ei ole mahdollista Suomessa tai Euroopassa mutta on parhaillaankin, ja kaikki voi käydä todella nopeasti. 

Arvoisa puhemies! Järjettömintä on luoda epäonnistuneita vero- ja lisämaksujärjestelmiä ja sitten joutua paikkailemaan niitä tukijärjestelmillä. Päästökauppajärjestelmä on viimeistään nyt muuttunut turhaksi rasitteeksi, koska riittävät kannusteet luopua fossiilisista polttoaineista ovat muutenkin olemassa. Kyse ei ole ympäristöstä vaan EU:n tavoitteista rahoittaa itseään ohi jäsenvaltioiden yksimielisen päätöksenteon. EU:n toiminta on sen omista vääristyneistä lähtökohdista käsitettävää. Täysin käsittämätöntä on sen sijaan oman hallituksemme halu kokoomuksen tuella rankaista kuluttajia ja veronmaksajia paljon kovempaa kuin mitä edes EU-säännökset edellyttävät — siinä ei ole etäisintäkään järjen häivää. 

Kun lukee tämän sähköistämistuen saamisen, toteuttamisen, seurannan ja maksatuksen ehtoja, olemme taas kasvattamassa lisälonkeroa hallinnolliseen olioon, joka kuluttaa järjettömästi sekä julkisia että yksityisiä resursseja. Valtion henkilöstömäärä on kasvanut Rinteen ja Marinin hallituksen aikana merkittävästi. Turpoava kymmenientuhansien työntekijöiden ja eritasoisten pomojen armeija suunnittelee, koordinoi, toteuttaa, valvoo, tarkastaa ja päsmäröi toistensa töitä ja tehottomia prosesseja, joita ei pitäisi tehdä laisinkaan, ja kansalaiset ja yritykset raatavat syöttäen tätä paisuvaa oliota. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] 

Sen sijaan että nämä hyvin koulutetut ihmiset houkutellaan valtiolle yksityissektoria paremmilla palkoilla pyörittämään vahingollista byrokratiaa, tarvitsemme heidät tuottamaan kansalaisille elintärkeitä peruspalveluja tai tekemään yksityissektorilla jotain, jota Suomi voi myydä. 

Tällaiseen sääntelyyn meillä ei ole varaa, vaan sitä on lähdettävä määrätietoisesti purkamaan.